Työvoimapalvelut siirtyivät alkuvuodesta valtiolta kunnille. Samalla kuntien muodostamille työllisyys­alueille luotiin taloudelliset kannustimet etsiä työttömille töitä. Uudistuksessa nähdään mahdollisuuksia, mutta alueelliset erot saattavat tulevaisuudessa kasvaa, sillä mitkään konstit ja kannustimet eivät auta, jos töitä ei vain ole tarjolla.

Hallitus perustelee työmarkkinauudistuksiaan vaikealla taloustilanteella. Työministerin tehtävästä väistynyt Arto Satonen on halunnut näitä muutoksia jo kauan sitten.

Työterveyspalveluita on moitittu paljon, mutta hyötyihinsä nähden ne rasittavat valtion kassaa vain vähän. Taloustieteellinen analyysi paljastaa, että palveluista maksaa viime kädessä työntekijä. Järjestelmän ongelmat voitaisiin korjata muuttamalla työterveyspalvelut verotettavaksi etuudeksi tai luopumalla Kela-tuesta tykkänään, emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa.

Äärimmilleen viritetyssä kilpailuyhteiskunnassa moni jättää lapset kokonaan hankkimatta, koska kokee, ettei pystyisi tarjoamaan riittäviä eväitä menestymiseen. Etelä-Koreaa käsittelevä tutkimus auttaa ymmärtämään syitä heikkenevän syntyvyyden taustalla.

Mikko Pelttari haastattelee Laboren Jani Kuhakoskea.

Ilkka Kieman kirjoittama kirja-arvio Glenn C. Louryn kirjasta Late Admissions. Confessions of a Black Conservative on luettavissa ja kuunneltavissa T&Y-lehden numerossa 2/2025.

Mika Malirannan pääkirjoitus T&Y-lehden numerossa 2/2025 käsittelee luovan tuhon käsitettä.

Mallineuvotteluista pitäisi kaikissa Pohjoismaissa saada riittävän joustavia, jotta ne kykenevät vastaamaan työvoiman uudelleen kohdentamisen tarpeisiin ja samalla säilyttämään palkkamaltin.